Suomen Teatterikerhojen Liitto

Meidän paikkamme on katsomossa
  1. Etusivu
  2. Toiminta
  3. Säännöt
  4. Jäsenet
  5. Galleria
  6. Yhteystiedot

SUOMEN TEATTERIKERHOJEN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomen Teatterikerhojen Liitto ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimialueena koko maa.

2 § Tarkoitus
Liiton tarkoituksena on toimia maan teatterikerhojen valtakunnallisena keskusjärjestönä ja tukea jäsenkerhojensa toimintaa sekä toimia valtakunnallisesti teatteritaiteen tukijärjestönä.

Liiton toiminnalla ei tavoitella jäsenille välitöntä taloudellista ansiota eikä vaikuteta jäsenyhdistysten sisäiseen toimintaan.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

  • edistää ja tukee jäsenyhdistystensä toimintaa järjestämällä koulutustilaisuuksia ja antamalla lausuntoja
  • harjoittaa tiedotustoimintaa ja järjestää kokouksia sekä laatii aloitteita
  • voi tehdä lahjoituksia ja jakaa apurahoja teatteritaidetta edistäville yksityisille henkilöille, yhteisöille ja säätiöille.

Tarkoituksensa tukemiseksi liitto kantaa jäsen- ja liittymismaksua sekä nimettyyn tarkoitukseen ylimääräisen jäsenmaksun, joiden suuruuden varsinainen liittokokous määrää.

Liitto voi toimintansa tukemiseksi vastaanottaa lahjoituksia ja avustuksia sekä testamentteja. Liitto voi omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta.

3 § Jäsenet
Liiton jäseniksi voivat liittyä kaikki jatkuvaa teatterikerhotoimintaa ylläpitävät rekisteröidyt yhdistykset, jotka liiton hallitus hakemuksen perusteella hyväksyy jäseniksi. Näissä säännöissä yhdistyksistä käytetään nimitystä jäsenyhdistys.

Liiton hallitukselle tehtävään hakemukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt ja viimeisin toiminta- ja tilikertomus. Liiton hallituksen päätöksestä on annettava kirjallinen tieto yhdistykselle.

Jäsenellä on oikeus erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta liiton kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

4 § Jäsenyhdistyksen velvollisuudet
Jäsenyhdistyksen velvollisuutena on muun muassa:

  • suorittaa varsinaisen liittokokouksen määräämät liittymis- ja vuosittainen varsinainen jäsenmaksu sekä mahdollinen ylimääräinen jäsenmaksu. Ylimääräinen jäsenmaksu voi olla enintään 1% jäsenyhdistyksen edellisen vuoden liikevaihdosta.
  • lähettää liitolle viipymättä hyväksymänsä toimintakertomus ja ilmoittaa taloudellisen toimintansa liikevaihdon suuruus.

Mikäli jäsenyhdistys ei suorita liittokokouksen sille määräämiä velvoitteita, liiton hallitus voi harkitessaan erottaa jäsenyhdistyksen liiton jäsenyydestä.

5 § Liiton hallintoelimet
Liiton päätäntävaltaa käyttää liittokokous. Liiton asioita hoitaa ja sen toimintaa johtaa liiton hallitus.

6 § Liittokokous
Liiton kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on lähetettävä kullekin jäsenyhdistykselle vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Kutsuun on liitettävä jäsenyhdistysten mahdollisesti tekemät esitykset varustettuna hallituksen lausunnolla.

Jäsenyhdistys, joka haluaa asian ottamista esille varsinaisessa liittokokouksessa, on tehtävä siitä kirjallinen esitys hallitukselle viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen kokousta.

7 §
Varsinainen liittokokous pidetään vuosittain maaliskuussa.

Ylimääräinen liittokokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kolmasosa (1/3) jäsenyhdistyksistä sitä hallitukselta ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti pyytää. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle kahden (2) kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.

Kokous pidetään aina jonkun jäsenyhdistyksen paikkakunnalla. Kokouksen päivämäärän ja paikan päättää hallitus.

Jokaisella jäsenyhdistyksellä on äänioikeus ja kaksi ääntä liittokokouksessa. Jäsenyhdistyksen äänioikeutta käyttää sen lähettämä edustaja.

Äänestys liittokokouksessa on avoin. Äänestys on salainen, jos joku edustaja sitä vaatii ennen äänestystoimitusta ja esitystä kannatetaan. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaalissa tasatulos ratkaistaan arvalla.

Jäsenyhdistys voi käyttää äänioikeuttaan liittokokouksessa toisen jäsenyhdistyksen edustajan välityksellä. Jäsenyhdistys saa kuitenkin edustaa enintään yhtä poissaolevaa jäsenyhdistystä.

8 §
Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Kokous avataan. Avaajana on liiton puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka heidän poissa ollessaan hallituksen iältään vanhin jäsen.
  2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
  3. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.
  4. Esitetään tilinpäätös, hallituksen laatima liiton toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto.
  5. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta
  6. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
  7. Päätetään liittymis- ja jäsenmaksun sekä mahdollisen ylimääräisen jäsenmaksun suuruus ja suorittamisajankohta.
  8. Päätetään ylijäämän käytöstä ja alijäämän kattamisesta.
  9. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio kuluvalle toimintakaudelle.
  10. Valitaan liiton puheenjohtaja kaksivuotiskaudeksi joka toinen vuosi.
  11. Päätetään muiden varsinaisten jäsenten lukumäärä sääntöjen 9 §:n rajoissa ja valitaan muut varsinaiset jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.
  12. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa.
  13. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat ja kokoukselle 6 §:n 2 mom:n mukaan esitetyt asiat.

9 § Hallitus
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, sekä hallitukseen valitaan vähintään kahdeksan (8) ja enintään kaksikymmentä (20) varsinaista jäsentä.

Puheenjohtajaa lukuun ottamatta kullakin muulla varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

10 §
Hallitus kokoontuu liiton puheenjohtajan tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta taikka, jos vähintään kolme (3) hallituksen varsinaista jäsentä ilmoittamaansa asiaa varten sitä hallitukselta kirjallisesti pyytää.

Hallituksen kokouksista on ilmoitettava jäsenille vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä on vähintään puolet jäsenistä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet läsnä olevista hallituksen jäsenistä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Jos kysymys on vaalista, tasatulos ratkaistaan arvalla.

11 §
Hallituksen on huolellisesti hoidettava liiton asioita ja johdettava sen toimintaa yhdistyslain ja liiton sääntöjen mukaan.

Hallituksen tehtävänä on:

  1. liiton edustaminen
  2. uusin jäsenten hyväksyminen ja jäsenluettelon pitäminen
  3. kutsua koolle liittokokous ja valmistella sille esitettävät asiat
  4. liittokokouksen päätösten täytäntöönpano
  5. liiton varojen ja omaisuuden hoitaminen taloudellisesti sekä huolehtiminen siitä, että liiton tilinpäätös tehdään määräaikana
  6. laatia ehdotus liiton talousarvioksi ja toimintasuunnitelmaksi
  7. ryhtyä muihin toimenpiteisiin liiton tarkoituksen edistämiseksi.

12 §
Hallitus voi valita keskuudestaan työvaliokunnan sekä työryhmiä juoksevien asioiden hoitoa ja hallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelua varten. Työvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kolme (3) hallituksen varsinaista jäsentä ja sen sihteerinä toimii liiton sihteeri. Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä on vähintään kaksi (2) jäsentä.

13 § Tilit ja tilintarkastus
Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös asiakirjoineen on jätettävä tilintarkastajille tammikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa hallitukselle helmikuun 15. päivään mennessä.

Liiton tilintarkastajien ja varatilintarkastajien toimikausi on varsinaisten liittokokousten välinen aika.

14 § Liiton nimen kirjoittaminen
Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.

15 § Kunniajäsenet
Liitto voi kutsua liitossa pitkäaikaisesti ja erittäin ansiokkaasti puheenjohtajana toimineen henkilön kunniapuheenjohtajakseen. Päätöksen tekee varsinainen liittokokous hallituksen esityksestä. Kunniapuheenjohtajana voi olla vain yksi henkilö kerrallaan.

Kunniajäseneksi liittokokous kutsuu hallituksen esityksestä henkilön, joka on erityisen huomattavasti edistänyt liiton tarkoitusperien toteuttamista.

16 § Sääntöjen muuttaminen
Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia liittokokouksen päätöksellä ja tällöin vaaditaan, että muutosehdotusta kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.

17 § Liiton purkaminen
Liiton purkamiseen vaaditaan kahden vähintään kahden kuukauden väliajoin pidetyn liittokokouksen yhtäpitävä päätös. Kummassakin kokouksessa on purkamista kannatettava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

Jos liitto puretaan tai lakkautetaan, jaetaan velkojen maksamisen jälkeen jääneet varat liiton jäseninä purkamishetkellä olevien jäsenyhdistysten kesken tasan tai maan teatteritaiteen hyväksi siten, kuin liiton jälkimmäinen purkamiskokous määrää. Lahjoitettu tai testamentattu omaisuus on käytettävä sille määrättyyn tarkoitukseen.

18 §
Niissä asioissa, joista ei ole määräystä näissä säännöissä, noudatetaan yhdistyslain säännöksiä.

 

Oikeusministeriö on hyväksynyt nämä säännöt 29.6.1994